Historiikki

21.10.2017 klo 09:11
Retket ovat olleet oleellinen osa toimintaamme. Kuvassa tutustumme Hanasaaren kulttuurikeskukseen.

Salon Pohjola-Norden perustettiin v. 1947. Alkuvuosina toiminta oli vilkasta: musiikkitilaisuuksia ja ohjelmallisia illanviettoja arpajaisineen, voittoina Ruotsista saatuja herkkuja. Vuonna 1949 järjestettiin mm. Tanskan viikko. 1950-luvun jälkipuolisko ja 1960-luku olivat hiljaisempia mutta viime vuosikymmenet ovat olleet sitäkin vilkkaammat suurelta osin ystäväkuntatoiminnan laajenemisen ansiosta.

 

Salon pohjoismaiset ystäväkunnat Katrineholm Ruotsissa, Odder Tanskassa ja Vennesla Norjassa ovat myös toinen toistensa ystäväkuntia. Katrineholmiin suhteet solmittiin jo talvisodan jälkeen 1940. Odderista tuli Salon ystäväkunta v. 1948 ja Venneslasta v. 1974. 1970-luvun alkupuolelle saakka yhteydet Katrineholmiin ja Odderiin olivat epäsäännölliset. Lähinnä olivat kyseessä kaupunkien virkamiesten tapaamiset sekä laulukuorojen, urheiluseurojen ja joidenkin nuorisoryhmien satunnaiset tapaamiset puolin ja toisin.

 

Vuonna 1974 alkoivat säännölliset ystäväkuntatapaamiset kaikkien neljän kunnan välillä. Tuolloin vahvistettiin suunnitelma, joka edelleen on käytössä ja jonka mukaan kokoonnutaan joka vuosi vuoron perään kussakin ystäväkunnassa tietyn isäntien valitseman ajankohtaisen teeman merkeissä. Seuraavana vuonna kaikki neljä olivat ensi kertaa koolla Salossa. Alkuaikoina mukana olivat vain kuntien viralliset edustajat sekä muutama Pohjola-Nordenin edustaja eli joukko oli vielä sangen suppea. Pian todettiin kuitenkin, että toimintaa on levitettävä ”tavallisten” kansalaisten pariin ja niinpä v. 1980 muitakin yhdistyksiä kuin P-N tuli mukaan ystäväkuntatoimintaan. Parina viimeisenä vuosikymmenenä näihin kokouksiin, jotka yleensä järjestetään touko-kesäkuussa ja kestävät torstai-illasta sunnuntaihin, on vuosittain osallistunut 200 - 300 vierasta paristakymmenestä eri yhdistyksestä tai järjestöstä. Esim. vuonna 2003 Saloon saapui 190 vierasta. Huippu saavutettiin v.1995, jolloin vieraita oli peräti 300. Salosta muihin ystäväkuntiin tehtyihin vierailuihin on osallistunut useita kymmeniä henkiä. Viimeksi tänä vuonna Venneslaan lähti 51 henkeä. Ennätys saavutettiin v. 1996, jolloin Salosta lähti Odderiin viidellä linja-autolla 182 vierasta. Päivien ohjelmasta vastaavat sekä isäntäkunta – teemapäivä, kiertoajelu ym. – että vieraita kutsuneet yhdistykset omille vierailleen. Päivät huipentuvat perinteiseen ”Nordisk afton”-juhlaan, jonne vieraat isäntineen, 500 - 600 henkeä kokoontuvat korkeatasoisen ohjelman, ruokailun ja tanssin merkeissä. 

Salon kaupunki on suhtautunut hyvin myötämielisesti ystäväkuntatoimintaan myöntämällä avustusta niin matkaan osallistuville kuin vieraita vastaanottaville yhdistyksille. Jo yli 20 vuoden ajan yhdistyksemme on järjestänyt yhteiskuljetuksen ystäväkuntakokouksiin. Salon toimiessa isäntänä olemme olleet näkyvästi mukana päivien järjestelyissä. Meillä on aina myös omia vieraita muiden ystäväkuntien Norden-yhdistyksistä, 4 kustakin, jotka majoitamme koteihimme ja joille järjestämme omaa ohjelmaa kaupungin järjestämän ohjelman lisäksi. Ilahduttavaa on, että nuoret ovat alusta asti olleet hyvin edustettuina ystäväkuntatoiminnassa. Lähes joka vuosi mukana on ollut partiolaisia, uimareita ja useana vuonna myös Salo-Uskelan Nuorisoseuran esiintymisillään aina suurta suosiota saavuttaneita nuoria tanhuajia.

 

Samanaikaisesti ystäväkuntatapaamisten kanssa peruskoulujen 8-luokkalaisille on 1970-luvun lopulta lähtien paria poikkeusta lukuun ottamatta järjestetty viikon mittainen leirikoulu. Siihen osallistuu kuusi oppilasta ja yksi opettaja kustakin vierailijakunnasta sekä 18 isäntäkunnasta. Oppilaat viettävät yleensä yhdessä kolme ensimmäistä päivää luonnon keskellä leirikoulukeskuksessa tai vastaavassa, josta sitten siirtyvät loppuviikoksi leirikoulukavereittensa kotiin tutustuen näin sekä paikalliseen arkielämään että itse ystäväkuntaan ja sen nähtävyyksiin.

 

Ystäväkuntatoiminta on siis merkittävä osa vuotuista toimintaamme. Muusta toiminnastamme voidaan mainita perinteiksi muodostuneet markkinaperjantain musikaaliset illat, vieraina mm. Barbara Helsingius, Bellman-kvartetti, Lasse Mårtenson, Anki Lindqvist ja Benny Törnroos sekä yhteinen joulukahvitilaisuus Halikon nordenilaisten kanssa ruotsinkielisine joululauluineen ja Lucia-lapsineen.

Oopperassa ja teattereissa niin suomen- kuin ruotsinkielisissä olemme käyneet pari kolme kertaa vuodessa, jopa kaksi kertaa Tukholmassa.

Lars Huldén, Monika Fagerholm ja Merete Mazzarella ovat olleet kirjailijavierainamme. Muista vierailuista mainittakoon C.J. Gardbergin esitykset Kuninkaantiestä ja toisella kertaa Turun linnan kolmesta Katariinasta, Seppo Laurellin Suomen majakoista ja myöhemmin Suomen jäänmurtajista, Matias Uusikylän esitelmä isoisästään taidemaalari Lennart Segerstrålesta, Pirkko Arstilan Grönlannista sekä Åke Lindmanin elokuvaurastaan ja viime keväänä Claes Olssonin esitys pohjoismaisen elokuvan nykytilasta.

 

Perinteisiin kuuluu myös molempien lukioiden yhdelle ylioppilaalle keväisin jaettavat stipendit sekä pohjoismaisella kirjallisuusviikolla lapsille esitettävä elokuva mehu- ja pullatarjoiluineen. Tänä vuonna vuorossa on Andersenin satuun perustuva ”Lumikuningatar”.

 

Jäsenmäärämme oli heti alkuvuosina sadan paikkeilla mutta putosi sitten vuosikymmeniksi noin viiteenkymmeneen nousten 1980-luvun alussa jälleen sadan tienoille. Viimeiset kymmenen vuotta se on vakiintunut puoleentoista sataan. Lisäksi meillä on vuodesta 1988 ollut vuosittain parikymmentä yhdistysjäsentä, lähinnä ystäväkuntatoimintaan osallistuvia yhdistyksiä. Tämä on ollut merkittävä tulon lähde, varsinkin kun itse saamme päättää jäsenmaksun suuruudesta eikä siitä liioin mene liitolle mitään.

 

13.8.2005 Ensio Huldén

Salon Pohjola-Nordenin sihteeri

 

 

 

 

Vuonna 2017 Salon Pohjola-Norden ry juhlii 70-vuotista taivaltaan Salon taidemuseo Veturitallissa 26.4. Heikki Willamon luontokuvien, musiikin, muisteloiden ja pienen iltapalan äärellä.

Paljon on tapahtunut ja muuttunut sihteeri Ensio Huldénin vuonna 2005 kokoaman historiikin jälkeen. Vuonna 2017 Ensio vaikuttaa edelleen yhdistyksessämme, mutta 80 vuotta täytettyään hän jätti erittäin pitkäaikaisen ja ahkeran sihteerin pestinsä nuoremmille.

 

Yhdistyksen 60-vuotisjuhlissa liiton pääsihteeri Larserik Häggman piti juhlapuheen ja jakoi ansiomerkkejä. Monet yhdistykset muistivat juhlivaa yhdistystä kartuttaen lukiolaisten kielikurssirahastoa 830 eurolla. Musiikista vastasivat Elina Vesterinen harmonikallaan ja huilu-kitara -duo Taru Koskinen ja Leena Niemi. Tämän jälkeen duo onkin vuosittain esiintynyt erilaisissa tilaisuuksissa Salossa usein pukeutuneena Bellmanin aikalaisten tyyliin ja soittamalla Bellmanin musiikkia.

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on pysytellyt 150 (v. 2008 172) tietämissä. Toiminta on vakiintunut aktiiviseksi: kulttuuriretkiä olemme tehneet vuosittain useita ympäri Etelä-Suomea: teatteria, musikaaleja, oopperaa, konsertteja ja kesällä 2016 onnistunut retki kaljaasi Ingalla Örön linnakesaarelle. Joulukuussa laulamme joululauluja ruotsiksi ja ihailemme pientä Luciaa (Lucia kuuluu myös edelleen yhdistyksen perinteisiin Perniössä), keväisin jaamme stipendejä Salon kouluihin, avustimme Halikon musikkiyhdistystä pohjoismaiselle leirille osallistumisessa, järjestämme vuosittain kaikille salolaisille avoimen ja maksuttoman kulttuuritilaisuuden (mm. kirjailija Kjell Westön luento Salon lukiolla), toteutamme yhdessä kaupunginkirjaston henkilökunnan kanssa Pohjoismaisen kirjastoviikon jne. Vuosittain jäsenemme ovat myös osallistuneet Pohjolan Pitoihin ja Turun yhdistyksen organisoimalle pohjoismaiselle matkalle. Vuonna 2008 Pohjolan Pitoja juhlittiin Halikossa Wiurilan kartanomiljöössä. Tämän lisäksi piiri- ja liittokokouksiin on lähtenyt edustajamme. Vuoden 2016 vuosikokous pidettiin uudessa Itsenäiseyyden museossa, jossa museoaktiivi Matti Rajasaari esitteli meille museon esineistöä ja kertoi paikallista sotahistoriaa. Yhdistyksen toimintaa on rahoitettu jäsenmaksuilla sekä Pohjola-Nordenin liiton ja Salon kaupungin vuosittaisilla avustuksilla.

Vuoden 2007 ystäväkuntapäivät Salossa jäivät 30-vuotisen perinteen viimeisiksi Katrineholmin ja Venneslan edustajien aloitteesta. Tätä vuotuista yhteispohjoismaista kokoontumista jäi moni kaipaamaan, mutta uudet tuulet puhalsivat jo Salossakin. Salon kaupunki ja yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tämän seurauksena tuli ajankohtaiseksi yhdistää näissä vanhoissa kunnissa toimivat Pohjola-Nordenin paikallisyhdistykset yhdeksi Salon yhdistykseksi. Uudistuneen yhdistyksen hallitukseen pyrittiin valitsemaan jäseniä kaikista vanhoista yhdistyksistä.

 

Kuluneen vuosikymmenen aikana kaksi perinnettä pohjoismaiten ystäväkuntapäivien lisäksi on siirtynyt historiaan: pohjoismainen lastenelokuva Kiffarissa ja yhdessä Viihdelaulajien kanssa toteutettu yhteislaulutilaisuus Sinisessä Talossa markkinaperjantaina. Mutta vilkkaan toiminnan ovat taanneet monet uudet toiminnan muodot. Salon kansainvälisten ystäväyhdistysten yhteistyö etsii muotoaan. Yhteisissä kokouksissa on ideoitu mm. Eurooppa-päivä Plazassa, kansainvälinen naistenpäivän tapahtuma, kaupungintalolla pidetty kansainvälinen teemapäivä, maahanmuuttajien kotouttamiseen osallistuminen sekä monikielinen joululaulutilaisuus Mahlakankareen seurakuntakodissa. Olemme useampana vuonna esitelleet toimintaamme Salon elokuisella yhdistysten teemailtatorilla. Uusi sihteeri on siirtänyt yhdistyksen digiaikaan: jäsenasiat ja tukianomukset hoituvat sähköisesti ja yhdistyksellämme on oma nettisivu. Pohjola kouluissa -hanke on levinnyt Turusta myös Salon alakouluihin. Pohjola-Nordenin valtakunnallisen hallintouudistuksen seurauksena piirit ja piirikokoukset jäävät historiaan ja valtion pienennyt tuki saadaan näin paremmin kanavoitua konkreettiseen toimintaan. Globaalissa maailmassa ja maahanmuuton yllättäneessä Euroopassa turvallinen, rauhallinen Pohjola on meidän kaikkien yhteinen etu!

 

 

 

1.2.2017 Taru Koskinen

Salon Pohjola-Nordenin sihteeri